Olen jo kolmen vuoden ajan silmät säihkyen ja kämmen sydäntä painaen kertonut tarinoita paikasta, joka muutti elämäni. Kaupungista, johon kaipasin takaisin enemmän kuin mihinkään muualle.
Minulta on usein kysytty, mikä Kapkaupungissa erityisesti viehättää. Onhan kaupunki ja sitä ympäröivä luonto upea, mutta maailmassa on lukuisia kauniita kohteita. Mikä ylipäätään tekee kodista kodin tai viihtyisästä paikasta viihtyisän? Vastaus on ihmiset. Tapasin ensimmäisellä matkallani tänne lukuisan määrän ihmisiä, jotka inspiroivat minua suuresti - kannustivat minua olemaan rohkea valinnoissani ja ennen kaikkea opettivat esimerkillään kuinka läsnäolo, elämän ilo ja empatia ovat taidoista tärkeimpiä.
Eikä tämänkertainen matka ole ollut poikkeus. Saamme Sonjan kanssa päivästä toiseen ihmetellä paikallisten ystävällisyyttä, heidän tapaansa ottaa kaltaisemme puolituristit osaksi elämäänsä. Ihailemme yritysjohtajien kykyä järjestää arkensa niin, että he kerkeävät iltaisin katsomaan auringonlaskua. Näemme nuorten aikuisten toiveikkuuden ja uskon parempaan huomiseen.
Toivomme sisäistävämme edes ripauksen tästä ystävällisyydestä, lämmöstä ja inspiraatiosta myös kotiinpaluuta varten. Näemme entistä selkeämmin kuinka pystymme omalla esimerkillämme vaikuttamaan läheisimpiimme - sekä täysin tuntemattomiin.
Niinkuin ystävämme Nelson Mandela on sanonut: "As we let our light shine, we unconsciously give other people permission to do the same."
xx Hanna
