Minkälainen tunneilmasto teidän työpaikalla vallitsee?



Psykologi Jarkko Rantanen kertoo Helsingin Sanomien julkaisemassa artikkelissa kuinka motivaation puute työpaikalla on usein syytä huonosta tunneilmastosta. Tähän blogipostaukseen olen poiminut otteita HS:n julkaisemasta tekstistä, viimeistä kappaletta lukuunottamatta.


”Kukaan ei ole negatiivinen ja hankala tahallaan. Ikävän käytöksen taustalla on huono olo – siis jokin tunnetila.”

Rantanen muistuttaa ihmisen psykologisista perustarpeista: jokaiselle on tärkeää tuntea itsensä kyvykkääksi työssään ja olla yhteydessä muihin ihmisiin. Rantasen mukaan työelämässä kannattaisi kiinnittää erityistä huomiota kiitollisuuteen.


Jokainen meistä voi parantaa tunnetaitojaan.


”Jotkut pelkäävät, että jos positiivista palautetta antaa liikaa, se menettää merkityksensä. Käytännössä ihmisillä on kuitenkin valtava arvostuksen tarve ja vajaus. Nyrkkisääntö voisi olla tämä: aina kun arvostat jonkun tekemisiä, mieti, tietääkö hän sen”

Työpaikalla viihtymistä lisää yleensä se, että tietää työkavereista muutakin kuin töihin liittyviä asioita. Se luo turvallisuuden tunnetta ja saa työn tuntumaan entistä merkityksellisemmältä. Siksi työkavereille kannattaa välillä kertoa itsestään myös henkilökohtaisia asioita.


Myös omista tunteista kannattaa puhua. Se on rakentava tapa antaa palautetta. Jos jokin ei suju toivotusti, ei kannata syyttää muita vaan kertoa, miten ikävältä tilanne itsestä tuntuu.


”Sitoutuneimpia työntekijöitä ovat yleensä ne, jotka kokevat, että työpaikalla on ystäviä. Parhaassa tapauksessa töissä voi syntyä elinikäisiä ystävyyssuhteita.”

“Läsnäolo tarkoittaa yksinkertaisimmillaan kuuntelemista. Opettele keskittymään sataprosenttisesti siihen, mitä kollegasi todella sanoo. Tarkkaile hänen tunnetilojaan ja eläydy niihin.”

”Ihminen aistii, kun häntä kuunnellaan. Myötätunnon lisäksi myös myötäinto eli positiivisissa tunteissa mukana eläminen on tärkeää. Opettele havaitsemaan kollegasi positiiviset tunteet ja kokemukset ja ruokkimaan niitä.”

“Työhön liittyvät pelot ovat usein epämääräisiä. Mitä paremmin osaa tunnistaa omat pelkonsa, sitä helpompaa niiden kanssa on elää. Jos ahdistus iskee, kannattaa miettiä vaihe vaiheelta, mistä tunne johtuu ja mikä tilanteessa huolettaa. Mikä olisi pelottavin mahdollinen tilanne, ja miten siitä selviytyisi?”

”Pelko kannattaa purkaa osiin. Ajatuskulku saattaa olla vaikka sellainen, että en pärjää työssäni, jään siitä kiinni, joudun häpeämään ja päädyn työttömäksi. Kun pelko tulee tällä tavalla konkreettiseksi, ihminen yleensä tajuaa, ettei se ehkä olekaan niin todellinen. Ja entä jos olisikin? Pahimmastakin tilanteesta voi selviytyä monella tavalla. Ihmisten kyky selviytyä on yleensä paljon suurempi kuin he itse uskovat.”

Suosittelen lukemaan artikkelin kokonaisuudessaan täältä.




Suurin osa meistä käy kuvailtuja tunneilmastoja läpi päivittäin niin työ- kuin henkilökohtaisessakin elämässä. Hannan ja minun omakohtaisen kokemuksen mukaan säännöllinen tietoisen läsnäolon ja mielen harjoittaminen auttaa jokaiseen artikkelissa lueteltuun kohtaan - kiitollisuuteen, pelkojen käsittelyyn, haavoittuvaisuuteen, kykyyn olla läsnä ja kuunnella toista, anteeksipyytämiseen sekä negatiivisten tunteiden käsittelyyn.


Jooga ja meditaatio ei missään tapauksessa ole ainoa tapa henkilökohtaisen ja yhteisön tunneilmaston parantamiseen. Olemme kuitenkin vakuuttuneita siitä että säännöllisen meditaatio- ja joogaharjoituksen tuominen työympäristöön lähtee kuin itsestään luomaan avoimempaa tunneilmastoa. Kaikki lähtee yksilöistä, sisältä päin.



ASIAKKAAMME

H.I.F.K

​​​YRITYKSET & URHEILIJAT:

Sonja Hannus 

+358 44 303 64 84

sonja@virtawellbeing.com

Hanna Toivakka 

+358 41 536 5022

hanna@virtawellbeing.com

KOULUT & PÄIVÄKODIT: 

Annette Tallberg 

annette@virtawellbeing.com

+358 41 507 8796

2020 ALL RIGHTS RESERVED. VIRTA Well-being Oy