teksti: Linnea Norta
Vaikka palautumisesta ja sen tärkeydestä on kirjoitettu mediassa enenevissä määrin viime aikoina, ei sen tärkeyttä välttämättä vieläkään ymmärretä riittävän hyvin. Erityisesti huippu-urheilussa, jossa palautuminen on kaiken keskiössä, pitäisi siihen keskittyä vielä entistä enemmän. Lääkäri Henri Tuomilehto on toiminut lukuisten eri lajien huippu-urheilijoiden kanssa ja hänen kokemuksensa mukaan kaikkein menestyneimmille urheilijoille on yhteistä se, että he kaikki ovat hyvin tietoisia palautumisen merkityksestä ja rytmittävät omaa treenaamistaan sen ympärille. Ajattelumalli ”se joka treenaa määrällisesti eniten ja kovimmin on paras”, ei hänen mukaansa ole automaattisesti oikein (lähde).
Mistä palautumisessa sitten on kyse ja mitä tapahtuu, kun kroppa ei palaudu?
Yksinkertaisuudessaan palautumisessa on kyse ihmisen fyysinen ja psyykkinen tilan
palautumisesta kuormitusta edeltäneeseen tasapainotilaan eli homeostaasiin. Palautumisen
aikana parasymapaattinen hermosto aktivoituu, mikä laskee elimistön vireystilan (lähde).
Mikäli palautumista ei tapahdu tai se on liian vähäistä, aletaan nähdä huonon palautumisen
negatiivisia vaikutuksia. Tuomilehdon mukaan jatkuva flunssakierre on ensimmäinen merkki
alipalautumisesta, sillä palautumisen puutteessa puolustusmekanismit alkavat heitellä ja elimistö tulee infektioherkiksi. Lisäksi alipalautuminen voi johtaa motivaatio-ongelmiin, keskittymiskyvyn heikentymiseen, rasitusvammariskin lisääntymisen sekä ruokailukäyttäytymisen huonontumisen. Myös syketasot ja verenpaine saattavat nousta, ja pidemmällä aikavälillä voidaan puhua ylikunnosta.
Miten jooga ja meditaatio edistävät palautumista?
Jotta edeltä mainituilta haittavaikutuksilta voidaan välttyä, ja urheilijoiden kehitys voidaan
maksimoida, on tärkeää miettiä keinoja, joilla palautumista voidaan kehittää. Palauttamista
edistäviä asioita olisi hyvä lisätä päivään, kun taas stressitasoja nostattavat asiat tulisi pitää
minimissä.
Tutkitusti jooga ja meditaatio edistävät palautumista, sillä ne aktivoivat elimistön
parasympaattisen hermoston. Pelkästään joogalle tunnusomaisella syvähengityksellä on
palauttava vaikutus. Esimerkiksi restoratiivinen joogatunti illalla sammuttaa kehon stressivasteen, jonka myötä nukahtaminen ja uni paranee. Yöunen laadulla taas on tärkeä merkitys urheilijan suorituskykyyn ja palautumiseen. Toisaalta joogaharjoitus toimii myös kroppaa huoltavana harjoituksena/venyttelynä, mikä voi auttaa lihaskipuihin ja valmistaa urheilijaa tuleviin harjoituksiin. Fyysisempi joogaharjoitus taas voi toimia lihakuntoharjoitteluna. Joogassa yhdistyy aktiivisen ja passiivisen venyttely, jonka avulla lihaskudoksesta saadaan elastisempaa ja kimmoisampaa, jolloin myös palautuminen on nopeampaa (lähde).
Joogan lailla myös meditatiivinen harjoitus toimii kropan palauttajana. Palauttavan vaikutuksen lisäksi meditaatio tutkitusti auttaa myös keskittymiskykyyn ja sen avulla voidaan selkeyttää ajatuksia. Meditaatio voi olla osana urheilijan psyykkistä valmennusta ja auttaa urheilijaa pääsemään eroon suorituspaineista.
Palautumisen tärkeys koskettaa ammatti- tai kilpaurheilijoiden lisäksi monia muitakin. Esimerkiksi asiantuntijatyössä työskentelevä ja vapaa-ajallaan paljon kuntoileva henkilö
voi kärsiä heikosta palautumisesta, kun harjoituksien ja työn lisäksi palautumiselle ei anneta aikaa ja oikeanlaisia harjoituksia, kuten syvärentoutumista ja lihasten venyttelyä.
VIRTA Well-being tuo palautumisharjoitukset joogan ja ohjatun rentoutumisen muodossa niin urheiluseuroille kuin organisaatioille. Ethän epäröi olla yhteydessä niin teemme juuri teille räätälöidyn konseptin ja tarjouksen!
linnea@virtawellbeing.com
